Aamulenkki nro 298 Tuntematon Paavo Nurmi

Päättyneen viikon isoin asia oli Tuntematon Paavo Nurmi -kirjan julkistaminen torstaina Design- ja Arkkitehtuurimuseossa. Se toimii upeassa 1800-luvun viimeisinä vuosina rakennetussa pytingissä Kasarmikadulla. Sen on suunnitellut arkkitehti Magnus Schjerfbeck, joka kuuluu nykyisin esitellä menestyneen taidemaalari Helene Schjerfbeckin veljenä. Sata vuotta sitten tilanne oli toisinpäin, kun Helene esiteltiin Magnuksen sisarena. Niin maailma muuttuu. Talo rakennettiin Tieteellisten seurojen taloksi. Koska ulko-oven yläpuolella on Minervan pöllö, talosta tuli luontevasti ”Pöllölä”.

 

Kalle Virtapohja: Tuntematon Paavo Nurmi.
Kirja oli pakko kirjoittaa valmiiksi sen jälkeen,
 kun olin päässyt haastattelemaan
rakennusmestari Aapo Janatuista vuonna 2019.

 

 

 

Arkkitehti Magnus Schjerfbeck suunnitteli
tämän talon Tieteellisten seurain taloksi
Paavo Nurmen syntymävuonna 1897. (HKM)

Siinä lähellä sijaitsee Helsingin I Normaalikoulu, josta kirjoitin ylioppilaaksi vuonna 1981. Saman koulun vanhempaa vuosikertaa edustaa ministeri Lauri Tarasti, joka oli läsnä kirjani julkistamistilaisuudessa ja kertoi hauskan tarinan Paavo Nurmesta.

Norssiin liittyy myös se, että innostuin lähtemään Jyväskylään opiskelemaan liikuntatieteitä. Liikunnanopettajanani oli Tuomo Jalantie, joka oli kansainvälisesti arvostettu voimistelutuomari. Hän valmensi meidän ja rinnakkaisluokan pojista kootulle ryhmälle rivivoimisteluesityksen Norssin Turnarien satavuotisjuhlille.

Toinen arvovieras kirjajulkkareissa oli Laure Pirttinen, jonka isä Helge Lundström suunnitteli Paavo Nurmelle muutamia taloja. Laure Pirttinen kertoi, että hänen isänsä saattoi puhua Paavon kanssa puhelimessa ”tuntikausia” rakennusasioista.

 

Paavo Nurmi istuu pöydän päässä rakentajaystäviensä kanssa.
Arkkitehtiylioppilas Helge Lundström seisoo takana (2. oik.).

Kaikki julkistamistilaisuuden vieraat olivat kaikki omalla tavallaan arvovieraita, mutta mainitsen nyt vielä valokuvaaja Martti Kainulaisen, joka järjesti minulle talvisodan syttymisen 80-vuotisjuhlavuonna mahdollisuuden haastatella 91-vuotiasta Aapo Janatuista. Aapo tapasi Paavo Nurmen rakennusasioissa useita kertoja ja kertoi näistä kohtaamisista mukavia tarinoita.

Tämä vuoden 2019 haastattelu oli tietyllä tavalla velvoittava, sillä Aapo kuoli vajaa vuosi haastattelun jälkeen.

Minulle jäi Aaposta lämpimät muistot. Sain häneltä solmion, jonka hän oli ostanut Paavo Nurmen liikkeestä. Martti Kainulainen videokuvasi haastattelun, ja näin minulla on elävät muistot tuosta harvinaisesta tilaisuudesta.

Ja tässä pieni maistiainen Martti Kainulaisen kuvaamasta Aapo Janatuisen videohaastattelusta vuodelta 2019:

 

 

Ilahduin suuresti, kun Suomen johtaviin urheilutoimittajiin lukeutuva Keskisuomalaisen toimittaja Ari Mäntylä tuli julkistamistilaisuuteen yhdessä valokuvaaja Agata Anttosen kanssa. He tekivät upeaa työtä ja seuraavan päivän Keskisuomalaisen etusivulla komeili Agatan ottama upea valokuva kirjailijasta juhlatunnelmissa. Erinomainen juttu ja hienot valokuvat.

Asuin pitkään Jyväskylässä, liikuntatieteen opinnot suoritettuani opiskelin myös viestinnän laitoksella ja tein siellä väitöskirjan, perustin perheen ja aloitin toimittajan työt.

Laitan tähän ylpeänä kuvan Keskisuomalaisen etusivusta perjantaina 12.4.2024.

 

 

KSML 12.4.2024

 

Julkistamistilaisuuteen saapui Turusta PNG:n toimitusjohtaja Jari Salonen yhdessä samaan tiimiin kuuluvan Ossi Tuusvuoren kanssa. Ossi on muun ohella hyvä valokuvaaja, ja julkistamistilaisuudesta otetut kuvat ovat hänen kuvaamiaan.

Pääkaupungin rakentamisesta puhuttaessa tulee mieleen arkkitehti Carl Ludvig Engel, mutta rakentajista tai rakennuttajista ei ole pidetty rekisteriä tai kerätty järjestelmällisesti tietoja. Sen vuoksi Helsingin kaupungillakaan ei ollut valmiina tietoa Paavo Nurmen rakentamisesta.

Jarmo Niemenkari, Pekka Hurme ja Lauri Tarasti
 julkistamistilaisuudessa.

Design- ja Arkkitehtuurimuseo toimi kirjan aihetta
 tukevana julkistamispaikkana.

Julkistamistilaisuudesta kiirehdin Readmen kustantajan Jussi Kiilamon kyydissä MTV3:n studiolle, missä pääsin Viiden jälkeen -ohjelmassa kertomaan Paavo Nurmen rakentajatarinaa. Kirja kertoo itse asiassa pääkaupungin rakentamisesta ja siitä, kuinka varsinaiset rakentajat ovat jääneet pääosin hyvinkin tuntemattomiksi. Yksi näistä pääkaupungin tuntemattomista rakentajista on Paavo Nurmi. Tämän asian kertominen lyhyesti on niin haastavaa, että siitä piti kirjoittaa 350-sivuinen kirja.

Maikkarin Viiden jälkeen vierailustani pitäisi löytyä muutaman minuutin nauhoite täältä.

Martti Kainulainen oli laittanut kaulaansa Paavo Nurmen kaupasta ostetun solmion.
Hän oli saanut sen lahjaksi entiseltä naapuriltaan rakennusmestari Aapo Janatuiselta.

Tyytyväinen kirjailija kirjojensa äärellä. Olen kirjoittanut yksin tai yhdessä
muiden tekijöiden kanssa jo yli 50 tietokirjaa.

 

 

 

 

 

 

 

 

Aamulenkki nro 297 Presidentit urheilijoina

Olen pitänyt tänä talvena useita luentoja presidenttien liikunta- ja urheiluharrastuksista. Luentosarjan kokoaminen on ollut itselleni hyvin antoisaa, ja erityisen kiitollinen olen luennoista saamastani palautteesta. 

Minuun teki syvän vaikutuksen, kun kysyin viime syksynä presidentti Tarja Haloselta, mikä on hänen paras urheilusaavutuksensa. Presidentti vastasi, että lasten ja lastenlasten saaminen mukaan urheilutoimintaan. Sitä ennen olimme keskustelleet yli puoli tuntia hänen omista urheilumuistoistaan.

Sauli Niinistö: Viiden vuoden yksinäisyys (Teos 2005).

Halonen oli ensimmäinen presidentti, joka johti maata niin, että häneltä oli riisuttu lähes kaikki valtaoikeudet ja toimintamahdollisuudet sisäpolitiikassa. Taustalla oli presidentti Urho Kekkosen ylipitkä presidenttikausi, jonka aikana hän käytti hänelle annettua valtaa – rajattomasti.

Nyt sitten Halonen oli siis presidentti, joka oli siirretty syrjään kotimaan politiikan johtamisesta. Hän ja hänen jälkeensä Sauli Niinistö sekä nykyinen tasavallan presidentti Alexander Stubb toimivat kansalaisyhteiskunnan johtajina ilman, että he voisivat sooloilla virkanimityksissä tai esimerkiksi hajottaa eduskuntaa ilman pääministerin perusteltua aloitetta.

 

Kun presidentin reviiri sisäpolitiikassa on kutistunut lähes olemattomiin, tilalle on tullut liikunnan ja urheilun tarjoama mahdollisuuksien kenttä. Kun esimerkiksi Sauli Niinistö kirjoitti oman vaalikirjansa Viiden vuoden yksinäisyys (Teos 2005), hän esitteli siinä omia keihäänheitto- rulaluisteluharrastuksiaan. Otan tähän jälkimmäisestä otteen:

 

”Olen aina tykännyt liikunnasta liki kaikissa muodoissaan. Mutta rullaluistelu on enemmän kuin tapa saada luonnollinen hikoilu käyntiin. Se on kooste erilaisista aistimuksista. Loppukesän sametinpehmeä hapekas ilta, iholla tuntuu vain oman liikkumisen aiheuttama virvoittava ilmavirta, täysi vapaus mennä mihin lystää, hämärän myötä lisääntyvä vauhdin hurma, ripaus puolivallatonta meininkiä – kaikkea tätä on rullaluistelu.

Minulla on tapana ottaa luistimet mukaan matkoille. Aina on löytynyt jokin väli, jolloin pääsee kaupungille, jos ei muuten, niin lintsaamalla illalliselta. Parin tunnin lenkillä tekee aika perusteellisen sight-seeingin isommassakin kaupungissa. 

Minä tuppaan itseni tavallisen kansan pariin. Sillä tavoin sitä näkee ja kuulee kaikenlaista ja jotain pikkujännääkin voi tapahtua.

Kiinan kommunistipuolueen isäntäni äimistyi niin ettei ennättänyt estää kun näki hotellin aulassa lähtöni Beijingin kaduille. Tilaisuuden paheksuntansa ilmaisemiseen hän saikin sitten vasta kolmen tunnin ja 20 kilometrin jälkeen.”

 

Kirja sai aikanaan hyvän vastaanoton ja esimerkiksi Savon Sanomien Vesa Somppi kirjoitti, että sen ”tyyli lähenee kaunokirjallisuuden helmiä”.

Niinistö ei kuitenkaan onnistunut vielä vuonna 2006 voittamaan istuvaa presidenttiä Tarja Halosta, mutta kuusi vuotta myöhemmin hänet valittiin, toimittuaan vuodesta 2009 Suomen Palloliiton puheenjohtajana, tasavallan presidentiksi. Palloliittoon piti sen jälkeen etsiä uusi puheenjohtaja, luonnollisesti.

Seuraavan kerran kerron presidenttien liikuntaharrastuksista Hämeenlinnan Historiallisen Seuran luentosarjan luennolla Hämeenlinnan pääkirjaston Leino-salissa 10. huhtikuuta 2024 klo 17.30. Avoin luento järjestetään yhteistyössä Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kanssa.

Kerron Hämeenlinnassa vajaan tunnin mittaisella luennollani tiivistetysti sen, mitä kerron Nurmijärven opistolla parhaillaan menossa olevassa viisiosaisessa luentosarjassani. Nurmijärven opiston luentosarjani etenee kolmanteen luentoiltaansa 16. huhtikuuta, ja silloin käsittelen kolmea pankkimiestä Paasikiveä, Rytiä ja Niinistöä.

Kävely on ollut monille presidenteille tärkeä liikuntamuoto alkaen K. J. Ståhlbergista. Vedänkin tänä keväänä kolme presidenttien teemakävelyä:

21.4. Kekkosen lenkki Tamminiemestä klo 14.00.

13.5. Presidenttikävely Ukko-Pekan hengessä Kulosaaressa klo 18.00.

15.5. Kekkosen lenkki Tamminiemestä klo 17.30.

Kulosaaren Ukko-Pekka-kävely toteutetaan yhteistyössä P. E. Svinhufvudin Muistosäätiön, Tahko Pihkala -seuran ja Kulosaarelaiset ry:n kanssa. Olen suunnitellut reitin yhdessä kokeneen kävelytapahtumien järjestäjän, Tahko Pihkala -seuran kunniapuheenjohtajan Tuomo Jantusen kanssa. 

Seurasaareen suuntautuvat Kekkosen lenkit toteutetaan rajoitetusti ennakkoilmoittautumisperiaatteella ja Tamminiemen museon pääsymaksulla (museokortti). Ilmoittautuminen tätä kautta.

Hyvät kävelyjalkineet jalkaan ja sään mukainen vaatetus päälle – ja tervetuloa mukaan!